Tarina
       Wednesday, 03-Aug-2005 05:59:15 EEST
OLD WOODNOSES ROD TOUR -98 Part 3

Rod Tour pics Perjantai päivä alkoi kääntyä kohti iltaa kun saavuimme VästerŒsin liepeille ja hakeuduimme hetimmiten ns. leirintä alueelle joka sijaitsi muutaman kilsan päässä Power Meetin kokoontumis/ swappi alueesta. Ilma oli tässä vaiheessa vielä kuin morsian hääiltana ja väkeä valui pikkuhiljaa stagelle meidän köörin seuratessa tilanteen kehittymistä pensasviidakon liepeille pystytettävän leirimme suojasta.

Kun olimme asettuneet taloksi ja saaneet vatsamme täyteen keittiömme barbeque herkuista kiipesimme letukan sisätiloihin ja lähdimme heittämään lenkkiä kylän keskustaan. Vaikka oli vasta perjantai-ilta oli jo havaittavissa melkoista ruuhkan muodostumista ja matka keskustaan kesti useamman tovin joskin mikäs siinä oli madellessa kun oli kaiken näköistä katseltavaa rodeista ja kustomeista lähtien päätyen fifties autojen kautta muskeli autoihin . Aikamme nytkyteltyämme jonossa pääsimme ydinkeskustaan ja löytyi syykin hillittömään ruuhkaan , joku hemmetin avolava disko fun fun auto jossa oli rantasaunan kokoiset ämyrit kyydissä meni jonon ekana hitaammin kuin etana hautajais saattueessa ja järjesti keino tekoisesti ruuhkaa, ei välttämättä kivaa niiden mielestä joiden kuljettimet heittivät vedet pihalle lämmöstä johtuen. No, meitähän moinen ei haitannut. Pyörimme aikamme luut pokalla ja lasit nokalla ympäri cityä ja kyllästymisen iskiessä kaarsimme takaisin leiri alueelle jossa olikin jo melkoinen väen paljous , ois voinut luulla että olis jotain tapahtumaa tiedossa.

Loppu ilta kului virvokkeita nauttien ja tuttuja jututtaen joita olikin saapunut melko runsaasti alueelle jopa tampereen talous alueelta. Kun päivyri oli nytkähtänyt seuraavan vuorokauden puolelle ja olimme saanut repäistyä silmäluomet ylä asentoon sekä nautittua hivenen aamupalaa tälläsimme itsemme oranssiin ja puksutimme happeningi paikalle.

En ole ihan varma muiden kulkureiteistä mutta itselläni jäi autojen syynääminen kentällä vähemmän puoleiseksi koska mielenkiinto kohdistui swappi alueelle koska oli oikein ostettavaakin ja jopa valuuttaakin vielä jäljellä. Monenlaista ryönää oli kulkeutunut myytäväksi ja oikeastaan ainoaksi ongelmaksi jäikin loppujen viimeksi päättämisen vaikeus että ostanko ton vai jätänkö siihen ja ostankin ton tuolta vai kummatkin jne. Yhdeltä tiskiltä sain ostettua kuitenkin three-powerin komistukseksi kromatut ilmanputsarit ja jotain muutakin tingel tangelia tarttui haaviin päivän aikana. Jos ois rajoittamaton tili niin kyllä ois romua kotona, on sitä sen verran kiinnostavaa osaa tarjolla ruotsin puolella. Vois ostaa vaikka kavereitten kiusaksi jos ei muuten. Kun kolmansista varvas sandaaleista alkoi jalkapohja loistaa läpi katsoimme parhaaksi luovuttaa osa osaston kahlaamisen muille ja kiteyttää itsemme takaisin 39 markan retki grillin viereen leiri alueelle. Siestan vieton lomassa seurailimme sivu silmällä alkukantaisten länsinaapureiden illan viettoa leirialueella. Suurta hupia näytti olevan muun muassa eräänlainen rodeo ratsastus jossa hevosena toimi esim. Opel Kadett josta oli riisuttu konepelti joka oli sidottu muutaman metrin pituisella köydellä takapuskuriin ja sitten vaan ratsastajat konepellin päälle istuun ja vauhtiin. Siinä oli äijiä ilmassa kun Kadetilla vedettiin sataa pitkin nurmikkoa ja heitettiin pyörät linkkuun. Toinen versio samasta aiheesta saadaan kun sidotaan teltta muutamalla narulla pick-upin takapuskuriin ja kiidetään pitkin nurtsia. Hulluja noi ruotsalaiset. Ilman ruumisautoa kuitenkin selvittiin ja sitten olikin aika siirtyä pikkuhiljaa kaupungin sykkeeseen seuraamaan cruisingin kehittymistä. Mitä siitä vois sanoa, autoja on aivan liian paljon sen kokoiseen kaupunkiin että jono pysyis edes jotenkin liikkeessä, jos taas siitä ei välitä niin kalustoahan voi seurailla vaikka tien poskesta kun löytää auton mentävän reiän cruisailu reitin varrelta.

Kaikki rakentelun tyylisuunnat oli aika hyvin edustettuna ja lukumääräisesti kalustoa tais olla jotain 5000 kpl:n verran liikkeellä. Kummallisia keulamerkkejä näkyi myös seisoskelemassa konepelleillä ja vähän siellä sun täällä pitkin autoa missä vaan pystyssä pysy kolmen yksikön koomassa. Tässä lajissa kunnostautui myös joitakin suomalaisia auto kuntia. Mekin kiepuimme aikamme muun lössin seassa pitkin kaupunkia mutta sitten korviimme alkoi kantautua kummallista kitinää jostain Chevyn alustasta ja katsoimme parhaaksi tällätä itsemme eräälle parkkipaikalle reitin varrella. Perusteellisia kun olimme niin kävimme rikastuttamassa paikallista huoltoasema yrittäjää kahden alustapukin hinnan verran ja purimme alustaa jarruista alkaen päätyen kardaanin irroitukseen jolloin selvisi äänen aiheuttaja, kardaanin etunivel oli ottanut nokkiinsa rasvan puutteesta ja neulat oli alkanut hirttää kiinni. Eikun rasva prässiä ostaan ja niveltä voiteleen. Teimme mitä oli tehtävissä eli ei paljon mitään koska niveleeseen ei menny rasvaa juuri nimeksikään eikä ollu mahkuja purkaa kyseistä komponenttia paikan päällä. Tässä operaatiossa saimme hassattua sen verran aikaa että läheisen marketin pihalla kokoontunut custom kulkuneuvojen rypäs oli jo hajonnut kuin pieru saharaan saapuessamme paikalle mikä tietysti suuresti harmitti, etenkin Hessua joka olisi halunnut nähdä minkälaisen custom Mercuryn olisi voinut ostaa jos ois kiinnostanut vähän enemmän. Noo, kyllähän noita tulee, minkä olemme saaneet sittemmin todeta.

Aikamme parkkiksella samoiltua ja pällisteltyä kalustoa päädyimme jälleen tien päälle ja kulkeuduimme kadun varteen katseleen ohi lipuvia amerikan ihmeitä , tai ne katseli jotka kykeni. Vielä perjantaina tasaisen ja hyvin hoidetun näköisen nurmikentän yli oli jyrännyt armeijan panssaridivisioona, oli se sen verran hurjan näköisessä kunnossa kun palailimme telttaa kohti pienen tihkusateen saattelemana joka muistutti olemassa olostaan silloin tällöin. Hädin tuskin pääsimme nurtsin yli liukastelemalla nelipyörä laikkarissa kun nurmikko oli muuttunut 15 sentin paksuiseksi mutavelliksi.

Ei ollut paljon intoa jäljellä kun sade muuttui trooppiseksi vesiputoukseksi ja kaikki tavarat oli märkiä, tarkoitan tällä siis matka tavaroita , muihin tavaroihin ei päässy käsiks. Teltan/vaunun päälle vedetty kevyt peite vuoti tässä vaiheessa reissua kuin tee sihti ja jos aiko pysyä kuivana oli oltava semmosella luokalla että Houdinikin ois ollu kateellinen. Siispä kun oli heitelty pari kuivaa vitsiä sekä pureskeltu loppuja eväitten jämiä katsoimme parhaaksi ryömiä makuupusseihimme ja alkaa vetään zetaa kuulaan.

Sunnuntai päivä ei valjennu millään lailla kun heräsimme, ei ees kukko laulanu, oli varmaan hukkunu vedenpaljouteen. Että osas olla synkkää, tosin synkempää varmaan oli silläkin svedu hemmolla joka ryömi esiin vaatteet yltäpäältä mudassa ja vettä valuen läpimärästä kaatuneesta teltasta joka oli edellispäivänä pystytetty hienolle nurtsille mutta sade oli tehnyt siihen yön aikana tekojärven, fiiliksiä ei varmaan nostattanut se että jäbän kaverit ei ottanu sitä autoon sisään ja vettä tuli kaatamalla. Tästä hauskasta episodista nautittuamme aloimmekin jo hyvissä ajoissa lyömään leiriä matalaks että päästäis matkaan kohti Tukholmaa. Sitäkin varten starttasimme varhaisessa vaiheessa että jos kardaanin kanssa tulis vielä ongelmia niin ois pelivaraa ajan puolesta tehdä remppaa tien poskessa. Stokikseen kuitenkin päästiin ilman mainittavia ongelmia ja kun ei pakosta tarvinnu poikkeilla mihinkään suoriuduimme suhtÕ suorinta tietä satamaan missä tapoimme aikaa jokusen tunnin nyt jo näkyviin tulleen arskan otossa.

Laiva tuli ajoissa ja vei matkailijat mennessään kohti kotimaata ja nytpä sattui niin että kuski osasi ottaa niin rennosti parin muun retkeilijän kanssa että kun aamulla tuli herätys pommiin nukkumisen merkeissä ja suoriuduimme laivakannelle ulosajamisen aikatauluun -10 minsaa myöhässä katsoin parhaaksi luovuttaa letukan avaimet Hessulle joka ei ikinä ollut ajanut metriäkään kyseisellä kuljettimella. Hyvin kuitenkin päästiin liikkeelle ja kun hetken päivystimme Turussa saadaksemme uuden ristinivelen mukaan porhalsimme väsyneinä mutta onnelsina kohti kotia.

Matkan loppukaneettina voisi todeta että on erittäin mukavaa reissata kun on hyvin toimeen tuleva kööri kasassa ja eikä ole turhia paineita aikataulujen ym. vastaavien kanssa. Tätä luettaessa on uusi reissu jo kovasti työn alla ja tarkoitus on lähteä samalla kokoonpanolla + Jarin Ford heti juhannuksen jälkeisenä maanantaina kohti etelä Saksaa siellä tapahtuvaa tämän vuotista Euro Rod Nationalsia silmälläpitäen.

Teksti: Vexi The Boom Boom
Kuvat: Heikki Heino

<< Edellinen sivu





Copyright © 1997-2015 FHRA Tampereen Seutu ry. All rights reserved.